Kaupunkistrategian joukkoistaminen - tulokset

Kaupunkistrategia-kysely oli avoina 24.4-7.5.2013. Oxford Research laati Kotkan kaupunginhallitukselle yhteenvedon tuloksista, joita tässä kirjoituksessa pohditaan.

Kyselyn vastaanotto 
Kysely julkaistiin Kotkan kaupungin tiedotustilaisuudessa 25.4. Kymen Sanomat julkaisi jutun kaupunkistrategiapäivityksestä sekä kyselystä 26.4 lehdessä. Vastauksia saatiin kysymyksiin keskimäärin 170 kappaletta/kysymys. Keskimäärin kyselysivulla käytettiin 3.42 minuuttia. Yleisimmät liikenteen lähteet olivat Kotkan kaupungin verkkosivut sekä Facebook (ts. mistä linkistä käyttäjät tulivat kysymyssivustolle). 


Tulosten analyysi 
Kaikkiin kysymyksiin tuli kokonaisuudessa 848 vastaustausta, eli keskimäärin 170 vastausta/kysymys. Kotkalaisille asetettiin seuraavat kysymykset: 

1. Miten Kotkan seutu menestyy tulevaisuudessa?
2. Mitkä kaupungin palvelut pitää olla jatkossakin lähellä?
3. Mikä tekee Kotkasta viihtyisän asuinpaikan (eli mikä pitää sinut Kotkassa)?
4. Miten Kotkasta saadaan parempi paikka yrittää?
5. Minulle Kotkalaisuus on…

Tavoitteena oli asettaa avoimia kysyksiä, jotta kotkalaiset pystysivät esittämään näkemyksiään  avoimesti. Tämä toi analyysille kuitenkin haasteita. Jos vastausmahdollisuukia olisi rajoitettu määrällisiin vastausvaihtoehtoihin, joitain kaupunkilaisille tärkeitä teemoja ei ehkä olisi tunnistettu.
Laadulliset vastaukset ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia ja moniulotteisia, joten yhteenvedossa joudutaan ykisinkertaistamaan vastauksia. Yhteenvedossa vastaukset kategorisoitiin toistuvien teemojen mukaan. 

Kaikki vastaukset löytyvät Avoinkotka.fi-sivuilta.

1. Miten Kotkan seutu menestyy tulevaisuudessa?

• Kotkalaisille yrittäjien tukeminen ja houkutteleminen seudulle on tärkein tulevaisuudenmenestystekijä. Varsinkin pk-yritysten toimintaa tulisi kaupunkilaisten mielestä kannustaa tehokkaammin. Tässä yhteydessä uusien työpaikkojen luominen nähdään tärkeänä.
• Kotkalaiset näkevät matkailusektorin sekä satamatoiminnan ja logistiikkasektorin taloudellisina menestystekijöinä. Molemmissa tapauksissa mainittiin usein Venäjän läheisyys voimavarana. Myös palvelusektori nähdään tärkeänä.
• Lapsille ja nuorille tulisi tarjota korkeatasoista koulutusta.
• Kaupungilta toivotaan myös säästöjä ja kurinalaista budjetointia.

2. Mitkä kaupungin palvelut pitää olla jatkossakin lähellä?

• Kotkalaisille tärkeimmät palvelut ovat terveyspalvelut (terveyskeskukset, lääkärit, jne.), koulut (lähi-, ala-, ja kyläkoulut) ja päiväkodit. Terveyspalveluissa kuitenkin kannatettiin myös palvelujen keskittämistä, jos näin pystyttäisiin takaamaan palveluiden taso.
• Toimiva julkinen liikenne on kotkalaiselle tärkeää, sekä itse palveluna että mahdollisuutena saavuttaa keskitetyt palvelut ilman omaa autoa. Kuitenkin myös korostettiin, että Kotkan kokoisessa kaupungissa palvelut ovat aina lähellä.

3. Mikä tekee Kotkasta viihtyisän asuinpaikan (eli mikä pitää sinut Kotkassa)?

• Kotkalaiset arvostavat Kotkan seudun luontoa – varsinkin meri, mutta myös puistot ja maaseutu ovat asukkaiden suosiossa.
• Kotkan monipuolinen kulttuuritarjonta tekee Kotkasta monelle viihtyisän asuinpaikan.
• Henkilökohtaiset syyt kuten perhe, sukulaiset ja ystävät ovat monelle tärkeä syy jäädä Kotkaan.
• Työpaikka mainitaan usein, monesti myös ainoana syynä jäädä Kotkaan, samoin omistusasunto.

4. Miten Kotkasta saadaan parempi paikka yrittää?

• Ylivoimaisesti tärkeimmät tekijät ovat yrittäjämyönteisyyden lisääminen, sekä 
  neuvonta- ja tukipalveluiden lisääminen. Varsinkin nuorten yrittäjyyttä tulisi kannustaa.
• Tässä yhteydessä mainittiin usein Cursor, useimmiten positiivisesti.
• Varsinkin pk-yrityksiä tulisi tukea, mm. verkostojen ja yhteistyön rakentamisen 
  kautta.

5. Minulle Kotkalaisuus on…

• Kotkalaisuus määrittyy usein hyvinvoinnin, talouden ja suvaitsevaisuuden kautta – selkeää linjaa oli kuitenkin vaikea tunnistaa. Monet teemat, jotka olivat esillä jo aikaisemmissa kysymyksissä, toistuivat.
• Hyvinvoinnilla tarkoitettaan peruspalveluita, lapsiystävällisyyttä, vanhustenhoitoa, viihtyisää ja kaunista kaupunkia, sekä nuorisoon panostamista.
• Monille suvaitsevaisuus, eli yhteistyö, kansainvälisyys, avoimuus ja monikulttuurisuus, on tärkeä osa Kotkalaisuutta.
• Myös merellisyys nousi teemana esiin.

Johtopäätökset

Vastaukset olivat pääasiallisesti rakentavia ja asiallisia. Tästä voisi päätellä, että Avoinkotka-palvelu on onnistunut luomaan uskottavan ja luotettavan vuorovaikutuskanavan, jossa kansalaiset kokevat, että heidän vastauksia kuunellaan ja otetaan huomioon. Vastaajat jakoivat ennakkoluulottomasti omia näkemyksiään ja tietoa. Kaikkiin kysymyksiin tuli kokonaisuudessa 848 vastausta, eli keskimäärin 170 vastausta/kysymys. Tätä voidaan pitää sivun kävijämäärään nähden hyvänä tuloksena.

Kaupunkistrategia-kyselyn vastauksita voi tunnistaa teemoja, jotka toistuvat: Yrittäjyys, työpaikat ja koulutus toistuivat lähestulkoon kaikissa kysymyksissä, usein myös yhteydessä toisiinsa.

Kotkalaiset toivovat lisää työpaikkoja, joita luodaan yrittäjyyteen kannustamisen ja työvoiman kouluttamisen kautta. Tulevaisuuden Kotka on taloudellisesti menestyvä, suvaitsevainen ja hyvinvoiva. Kotkan sijainti, merellisyys ja historia ovat tärkeitä paikallisen identiteetin kulmakiviä.

Kaupunkistrategian joukkoistaminen

Avoinkotka on kokeiluhanke ja työkalu, joka pyrkii parantamaan kaupunkilaisten ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Jotta kokeilu onnistuisi työkalu tarvitsee käyttäjiä, jotka kokevat sen omakseen. Käyttäjäryhmiä on kaksi, kuntalaiset ja Kotkan kaupunki. Kaupunki on lähtenyt hyvin mukaan hankkeeseen ja tehnyt mm. aloitteen käyttää työkalua Ystävyydenpuiston nimiäänestykseen. Tällä viikolla kaupunki julkaisee palvelussa neljä kysymystä kuntalaisille liittyen uuteen kaupunkistrategiaan. On mielenkiintoista seurata, miten kaupunkistrategian joukkoistaminen saa ihmiset liikkeelle ja toisaalta, minkälaista keskustelua kokeilu herättää.  

Mikä joukkoistaminen?
Joukkoistaminen, tai crowdsourcing, on ilmiö joka on viime aikoina ollut vahvasti esillä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Esimerkkejä erilaisista palveluista löytyy täältä. Suomessa asiaa ovat tutkineet Sitran Strategic Design-tiimin lisäksi mm. Demos Helsinki ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.

Ihmisten tietoa, taitoa ja kokemuksia kerätään joukkoistamalla internetissä avoina olevien tehtävien avulla. Tämä menetelmä tarjoa myös demokratialle mielenkiintoisa mahdollisuuksia, kuten myös Oras Tynkkynen totea tulevaisuusvaliokunna raportin esipuheessa:
"Kansalaisten osallistuminen joukkoistamisen avulla ei korvaa edustuksellista demokratiaa tai virallisia asiantuntijoita, vaan täydentää ja tukee niitä. Osallistuminen voi tuottaa parempia päätöksiä. Siitä hyövtyvät kaikki."

Kotkan kaupunkistrategian joukkoistaminen
Avoinkotkan avulla joukkoistamista lähdetään soveltamaan nyt Kotkan kaupunkistrategian päivityksessä. Kaupunkistrategia on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuuston käsittelyssä Kesäkuun 10. päivä. Valtuuston aloitteesta, strategian päivitysprosessiin haluttiin ottaa myös kansalaisten näkökulmat huomioon. Kansalaiset voivat nyt ottaa kantaa kaupunkistrategian vastaamalla neljään merkitykselliseen kysymykseen, jotka kaupunginjohtajan koollekutsuma vaikuttajaryhmä muotoili yhdessä 16.4. Ryhmässä oli kattava edustus päätöksentekijöitä, virkamiehiä, liike-elämän, lehdistön sekä koulutussektorin päättäjiä. Kysymysten muotoilu ei ollut päättäjille helppoa - usein päätöksentekijät ovat asemassaan tottuneet vastaamaan haastaviin kysymyksiin. Päättäjät ottivat uuden haasteen innolla vastaan ja kehittivät monta kysymystä, joista neljä valittiin. Kuntalaisille muotoillut kysymykset liittyvät läpileikkaavasti kaupunkstrategian neljään päämäärään, jotka ovat:

- vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri,
- hyvinvointi ja laadukkaat palvelut,
- kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö sekä
- johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö.

Miksi kuntalaisten osallistaminen on tärkeää?
Kuten kansanedustaja Oras Tynkkynen toteaa, "joukkoistaminen ei korvaa edustuksellista demokratiaa" eikä Kotkan kaupungin tarkoituksena ole sysätä vastuuta kansalaisille strategian laatimisesta. Kansalaisten kuuleminen osana julkisia päätöksentekoprosesseja sekä uudet tavat osallistaa luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omistajuutta niin kansalaisten kuin päätöksentekijöiden keskuudessa. Päättäjillä ja virkamiehillä on asiantuntijuutta, kokemusta, tietoa ja vastuu tehdä päätöksiä yhteisen asuinympäristön kehittämiseksi (Top down). Yhtälailla, kansalaisilla on asiantuntijuutta (käyttäjäkokemus), tietoa ja vastuu osallistua yhteisiin päätöksiin (Bottom up). Teknologia ja sosiaalinen media tuovatkin uudella tavalla jännittäviä mahdollisuuksia yhdistää nämä kaksi tasoa (Bottom up ja Top down).

Brickstarter ja Avoinkotka

Avoinkotka-hankeen taustalla on Sitran Brickstarter-prototyyppi, jossa etsitään ratkaisuja siihen, miten paikallisyhteisön yhteiskehittelyä, yhteispäätösmenettelyjä ja hyödynjakomalleja voitaisiin parantaa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on edistää Suomessa sellaista päätöksentekokulttuuria, joka huomioi paremmin asukkaiden, yritysten ja hallinnon tarpeet yhtä aikaa. Keskeisessä roolissa ovat keinot, joilla parannetaan paikallisen yhteisön mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon alusta asti. Brickstarterin tavoitteena on luoda rakentavaa keskustelua uusista, ajankohtaisista mahdollisuuksista julkiselle hallinnolle ja paikalliselle päätöksenteolle - Avoinkotka on konkreettinen avaus tälle keskustelulle. 

Mikä Brickstarter?

Brickstarter on Sitran Strategic Design-teamin suunnittelema prototyyppi palvelusta, joka mahdollistaa yhteisölle kestävien ideoiden artikuloinnin ja toteuttamisen sosiaalisen median teknologian ja -kulttuurin avulla. Sosiaalinen media voi toimia yhteisön rakentajana, lisätä vuorovaikutusta ja dokumentoida projektien tarinoita. Näin päätöksentekijät pystyvät huomiomaan kansalaisten ideoita ja mielipiteitä paremmin, koska Brickstarterissa yritetään luoda kosketuspinta ehdotuksien ja kunnallisten päätöksentekoprosessien välillä.

Myös joukkorahoitukselle on annettu tärkeä rooli. Kickstarter-tyylisen rahoituksen kautta pystytään keräämään pääomaa projekteille. Rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa yksityiskohtaisten ja toteutuskelpoisten ehdotusten kehittäminen. Lyhyesti- Brickstarter on siis foorumi, jossa kansalaiset pystyvät artikuloimaan ja keräämään kannatusta projekteille, joiden tarinat ja keskustelut dokumentoidaan. Lisäksi Brickstarterissa on mukana rahankeräystyökalu yhteisien aloitteiden rahoittamiseen. Parhaiten nämä toiminnallisuudet ymmärtää Brickstarterin sketchien avulla.

Miksi Brickstarter?

Brickstarterin tavoitteena on myös provosoida, sillä kansalaisten ja instituutioiden vuorovaikutus voi olla hidasta. Käytössä olevat teknologiat kuitenkin tarjoaisivat mahdollisuuden nopeuttaa ja helpottaa näitä prosesseja. Tämä kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, kuten esimerkiksi tämä Helsingin kaupungin kyselylomake näyttää:

Missä sosiaalinen media?

Toisaalta löytyy myös menestystarinoita – Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on onnistunut käyttämään Facebook-sivuaan monipuolisesti kansalaisten ja kaupungin väliseen vuorovaiktukseen. Monet Helsinkiläiset tarkistavat nykyään ensiksi Pekka Saurin sivut, jos vaikka ratikat eivät kulje.

Brickstarter hyödyntää samoja sosiaalisen median työkaluja, luodakseen tehokkaamman vuorovaikutuskanavan kansalaisten ja instituutioiden väliselle yhteistyölle. Kyseessä ei siis ole bottom-up tai top-down palvelu, vaan käyttäjälähtöinen lähestymistapa, jossa yhdistetään kansalaisten tarpeet ja instituutioiden resurssit.

Näin pyritään välttäämään NIMBYismin (Not In My Backyard”) tuomia ongelmia. NIMBY on usein kansalaisen reaktio, jota ilmenee kun instituutiot tai yksityiset yrittäjät vievät hankkeita eteenpäin ilman toimivia vuorovaikutusmenetelmiä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa kansalaiselle annetaan valitusoikeus, joka loogisesti antaa vain mahdollisuuden valittaa – vastakohtana tähän Brickstarter tarjoa mahdollisuuden vaikuttaa, tekemällä tai tukemalla ehdotuksia ja osallistumalla rakentavaan keskusteluun. Näin pystytään tunnistamaan keskeiset ongelmat ja löytämään toimivat ratkaisut.

Sitran tavoitteena ei kuitenkaan ole ylläpitää toimivaa Brickstarter palvelua. Prototyypin avulla on yritetty inspiroida julkisia yhteisöjä kokeilemaan ja sevittämään oikeita kysymyksiä ja toimenpiteitä avoimemman päätöksenteon polulle – tässä Avoinkotka jatkaa Brickstarterin työtä. Brickstarterin kehityksessä on otettu mallia myös monesta muusta palvelusta, jotka lähestyvät asiaa eri näkökulmista. Maailmalta löytyy jo nyt monta esimerkkejä crowdsourcing- tai crowdfunding-palveluista, jotka käsittelevät samoja kysymyksiä.  Tätä maisemaa on kartoitettu Fact Card-sarjassa:

Brickstarterin ja Avoinkotkan paikka löytyisi tässä oikeasta yläkulmasta - markkinat eivät tällä hetkellä tarjoa vastaavaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään aktiivista vuorovaikutusta ja kaupungin omistajuutta.

Lehdistötilaisuus - Vastuu kaupungin tulevaisuudesta kuuluu jokaiselle

Viime viikolla Kotkan kaupunki julkaisi Avoinkotka.fi palvelun lehdistötilaisuudessa Merikeskus Vellamossa. Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm, kaupunkisuunittelujohtaja Markku Hannonen, Oxford Researchin toimitusjohtaja Jouni Eho sekä Dakarin Samuli Suikkanen avasivat paikalle saapuneille lehdistön edustajille Avoinkotkan taustoja ja tavoitteita. 
Julkaisu on tuonut paljon näkyvyyttä, mikä auttaa palvelua saavuttamaan tarvittavan kriittisen massan - Kantasataman sivuilta löytyykin jo monta hyvää ideaa. Asiasta uutisoivat YLE ja Kymen Sanomat.

Terhi Lindholm kertoi yleisesti palvelusta, joka tukee Kotkan kaupungin tavoitetta lisätä vuorovaikutusta ja avoimuutta: "Kotkan kaupunki tarvitsee kaupunkilaistensa mielipiteitä uusien ideoiden kehittämiseen." 

Markku Hannonen jatkoi samoilla linjoilla ja totesi, että asukkaat ovat unohdettu voimavara kaupunkisuunittelussa: "Vastuu kaupungin tulevaisuudesta kuuluu jokaiselle." Hannonen korosti, että Avoinkotka on neutraali työkalu jolla voidaan käsitellä vaikeitakin asioita, kuten tuulivoimahankkeita. Hannonen myös totesi, että kaupungit, joissa on tiivis yhteisö menestyvät - tätä ajatusta tullaan tarkastelemaan myös sosiaalisen pääoman näkökulmasta blogissa lähiviikkoina.

Jouni Eho taas avasi hankkeen taustoja. Avoinkotkan inspiraationa toimii Sitran Brickstarter-projekti. 

Samuli Suikkanen vastaa Avoinkotkan teknisestä toteutuksesta. Hän esitteli palveluksen toiminnalisuuksia ja käyttöliittymää.

Mikä Avoinkotka?

Avoinkotka on verkkopalvelu, joka tarjoaa uudenlaisen tavan käydä keskustelua kaupungin ajankohtaisista asioista ja tulevaisuudesta. Hankkeessa lähestytään kaupungin ja kaupunkilaisten välistä vuorovaikutusta uudesta näkökulmasta. Avoinkotkan ytimessä on palvelu joka hyödyntää sosiaalisen median työkaluja ja kulttuuria.

Miten kansalaiset saadaan paremmin osallistumaan julkisen sektorin päätöksentekoprosesseihin? Miten julkinen sektori pystyy hyväksymään ja hyödyntämään kansalaisten osallistumista prosesseihin? Miten teknologisia ja yhteiskunnallisia muutoksia pystytään hyödyntämään päätöksentekoprosesseissa? Miten kaupunki mahdollistaa ruohonjuuritason aloitteet? Avoinkotka pyrkii löytämään näihin kysymyksiin vastauksia. Avoinkotka on kokeiluhanke, jossa testataan ja luodaan uusia vuorovaikutusmalleja. Kokeilun kohteena ovat Kotkan tuulipuistohankkeet sekä Kotkan Kantasatama.

Kotkan seudulle suunitellaan useampaa tuulipuistoa. Tuulivoima on ekologista, mutta voi tuottaa myös ääntä ja näkyy kauas maisemassa. Avoinkotka pyrkii parantamaan eri sidosryhmien vuorovaikutusta hankkeeseen liittyvässä kaavoitusprosessissa. Sivulla kerätään tuulipuistoihin liittyvää tietoa, jotta pystyt arvioimaan hankkeen haittoja ja hyötyjä faktojen perusteella. Verkkopalvelu mahdollistaa myös rakentavan keskustelun hankkeista - tavoitteena on parantaa päätöksenteon laatua huomioimalla kansalaisten näkökulmia paremmin.

Kantasatama on noin kilometrin pitunen kaistale Kotkan ydinkeskustassa. Kantasatamassa on paljon tilaa, joten tavoitteena on löytää kansalaislähtöisesti erilaisia mahdollisuuksia alueen käyttöön. Kantasatamassa pyritään avaamaan yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa tilan käyttöön liittyviä lupaprosesseja, jotta Kantasatamassa voitaisiin mahdollistaa monipuolista toimintaa. Voit kertoa palvelussa ideoistasi, kerätä kannatusta ja saada sille nostetta ja näkyvyyttä.

Avoikotka-hanketta tarkastellaan tässä blogissa eri näkökulmista, jotta kokeilun oppeja pystyttäisiin hyödyntämään muuallakin. Kokeiluhankkeeseen osallistuvat Kotkan kaupunki, Sitra, Dakar Oy, Cursor Oy sekä Oxford Research Oy, joka analysoi kokeilun tuloksia sekä palvelun käyttäjäkokemuksia.